”Kuva sisältää esittämänsä asiaintilan mahdollisuuden”. (2.203)

Tractatus Logico-Philosophicus / Ludwig Wittgenstein.

”Das Bild enthält die Möglichkeit der Sachlage, die es darstellt”. (2.203 , alleviivaus minun.)

Sille, että totuus- ja todistusteoreettisesti pätevä lause ”.. sisältää esittämänsä asiaintilan mahdollisuu-den” (2.203) on hyvä, yksinkertainen ja pakottava syy. ”Riippumattomuus” on jo korrespondenssiteori-an logiikan ehdottomana lähtökohtana varannut u-kielen ja todellisuuden ulkoisen suhteen paikan. Sik-si, periaatteessa jokaisen u-kielessä muodostettavissa olevan (2.0121 , 2.0124), (väite)lauseen totuuden tai epätotuuden todistettavuuden – yhtä lailla – ehdottomalle lauseen yhteydelle todellisuuteen

”Ollakseen kuva tosiseikalla on oltava jotakin yhteistä kuvattavansa kanssa”. (2.0121 , 2.0124 , 2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , alleviivaus minun. Alleviivaus jatkuu pykälässä 2.18.)

”Kuvassa ja kuvattavassa täytyy olla jotakin samaa, jotta toinen ylipäänsä voisi olla toisen kuva”. (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18)

Kuvan kuvaamismuoto on se, mikä kuvalla täytyy olla yhteisenä todellisuuden kanssa, jotta se voisi ku-vata todellisuutta juuri niin kuin se sitä kuvaa  –  oikein tai väärin”. (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 2.21)

”Jotta mikä tahansa muodoltaan täysin mielivaltainen kuva voisi ylipäänsä kuvata  –  oikein tai väärin  –  todellisuutta, sillä täytyy olla todellisuuden kanssa yhteinen looginen muoto, so. todellisuuden muoto”. (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 2.21 , alleviivaus minun.)

”Kuva täsmää tai on täsmäämättä todellisuuden kanssa. Kuva on oikea tai väärä, tosi tai epätosi”. (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 2.21)

ei jää muuta paikkaa, kuin sisältyä lauseeseen, u-kielessä muodostettavissa oleviin lauseisiin, itseensä. Korrespondenssiteorian perusteella pätevään ”.. Lauseeseen sisältyy sen merkityssisällön muoto, mutta ei itse sisältöä” (3.13). Se, että ”.. Lauseeseen ei .. vielä sisälly lauseen merkityssisältöä ..” (3.13 , 4.2) joh-tuu siitä, että kyse on vasta ! ehdo(i)sta, e t t ä ”.. lause esittää sen ja sen .. yksityisen asiaintilan .. eräällä erityisellä tavalla ..” (2.15 , 3.14 , 4.031 , 4.0311), niin ETTÄ voidaan todistaa / ”.. on verrattava .. todellisuu-teen”, että ”.. merkityssisältö pitää tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa” (2.222 , 2.223 , 4.031 , 4.0311).

”Lauseeseen kuuluu kaikki, mikä kuuluu projektioon, mutta ei projisoitu. Siis myös projisoidun mahdol-lisuus, mutta ei se itse. Lauseeseen ei siis vielä sisälly lauseen merkityssisältöä, mutta kylläkin sen il-maisemismahdollisuus. (”Lauseen sisältö” merkitsee mielekkään lauseen sisältöä.) Lauseeseen sisältyy sen merkityssisällön muoto, mutta ei itse sisältöä”. (2.06 , 2.1 , 2.11 , 2.12 , 2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02 , 3.13 , 4.1 , 4.2 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

Se, että korrespondenssiteorian perusteella pätevään ”.. Lauseeseen sisältyy .. todellisuuden kanssa yh-teinen looginen muoto, so. todellisuuden muoto” (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 3.13) merkitsee – muutettavat vastaaviinsa muuttaen – että lauseen totuuden tai epätotuuden todistettavissa oleva mahdollisuus si-sältyy lauseeseen itseensä. Vain toisenko, totuuden tai epätotuuden, mahdollisuus? Ei. Vaan ! molem-mat, sekä lauseen totuuden että epätotuuden todistettavissa oleva mahdollisuus, mahdollisuudet si-sältyvät lauseeseen itseensä.

Se, että lauseen yhteys todellisuuteen, ”.. todellisuuden kanssa yhteinen looginen muoto, so. todelli-suuden muoto .. jotta voisi ylipäänsä kuvata – oikein tai väärin – todellisuutta ..” (2.17 + 2.18 , 2.21), si-sältyy välttämättä lauseeseen itseensä, merkitsee ei vain lauseen totuuden tai epätotuuden (jomman kumman) mahdollisuutta, vaan ”sekä – että”-mahdollisuutta.

Lauseen yhteys todellisuuteen merkitsee jo sinänsä, vertaaminen todellisuuteen on mahdollista (2.223), että lauseen esittämän ”.. sen ja sen .. yksityisen asiaintilan” (4.031 , 4.0311) niin yhtäpitävyys, vastaavuus kuin yhtäpitävyyden puute, vastaamattomuus todellisuuden kanssa on todistettavasti mahdollinen.

Puhukoot Loogis-filosofisen tutkielman pykälät (vertaillen / kirjaimellisesti lukien) puolestaan sen suh-teen, mitä se, että –

”Oliot sisältävät kaikkien asiatilojen mahdollisuuden”. (2.014 , 2.203 , 3.02 , alleviivaus minun.)

”Ajatus sisältää siinä ajatellun asiaintilan mahdollisuuden. Mikä on ajateltavissa, on myös mahdollista”. (2.014 , 2.203 , 3.02 , alleviivaus minun.)

totuus- ja todistusteoreettisesti merkitsee.

Wittgensteinin ”maailman substanssi”-opin (2.021 , 2.0211 , 2.0212 , 3.203 , 3.3 , 4.031 , 4.0311) kannalta se, mitä pykälä (2.014) sanoo, edellyttää (periaatteessa) kaikkien mahdollisten lauseiden, ellei jo-ole-massaoloa, niin ainakin muodostamismahdollisuuden. (2.0121 , 2.0124 , 4.2211). Vielä totuusarvoistaan riippumattoman , so. (korrespondenssiteorian huomioiden) ensin a. vielä määrittemättömästä todelli-suudesta, ja sitten edelleen b. käsitetystä, välttämättä käsitettävästä – ”yhteys ”mihin””? – todellisuu-desta, ”.. siitä, mikä on niin tai näin” (1* , 1,1 , 1.11 , 1.12 , 2 , 2.024 , 2.06 , 2.063), riippumattoman lausei-den olemassaolon. – ”Sisältämisen” subjektien olemassaolon.

Entä kolmanneksi c. , kun –

”Luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia”. (1* , 1.1 , 1.11 , 1.12 , 1.13 , 2 , 2.06 , 2.063 , 2.1)

u-kielessä ”.. sisältä päin ..” (Esipuhe, (4.112 , 4.114) ! u-kielessä käsitetyn todellisuuden suhteen ? – Kor-respondenssiteoriaa sovelletaan vielä ! (kolmannen) kerran u-kieleen, nyt totuusteorian itsensä avulla käsitetyn todellisuuden suhteen. (Ensimmäisellä soveltamis-kerralla tulos on totuusteorian logiikalle välttämätön ”riippumattomuus”. Toisella kerralla korrespondenssiteoriaa käytetään yhtä lailla välttä-mättömään, so. ”riippumattomuudesta johtuuvaan, ”todellisuuden” käsittämiseen.) Kysymys kuuluu, miten u-kielen lauseet voivat esittää ! itseensä viittaavasti todellisuutta / (2.06) ?

”Kuva esittää asiaintilaa logiikan avaruudessa, yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitsematta olemista”. (2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02 , alleviivaus ja painotus minun.)

”Asiaintila” on siis yhtä kuin – merkitsee samaa kuin – ”yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitse-matta olemista”.

”Kuva on todellisuuden malli”. (2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02)

U-kielessä ”.. sisältä päin ..” (Esipuhe, (4.112 , 4.114) simuloidaan, mallinnetaan u-kielen ! itsensä totuus- ja todistusteoreettista suhdetta todellisuuteen. U-kieli onkin todistusteoreettinen metakielensä. Luonnos-taan!

Kun u-kieleen sovelletaan korrespondenssiteoriaa, u-kieli sisältää totuusteorian logiikasta johtuen an-netusti, loogisella välttämättömyydellä (6.375) mallin siitä, miten (periaatteessa) kaikki u-kielessä muo-dostettavissa olevat (väite)lauseet, muotoa ”.. Asiat ovat niin ja niin” (4.5) voivat olla todistettavasti to-sia tai epätosia. Korrespondenssiteorian ”.. Logiikan apriorisuus on siinä, ettei ole mahdollista ajatella epäloogisesti” (3.03 , 3.032 , 5.473 , 5.4731 , 5.4732 , 5.4733 , 5.5563). U-kieli siis sisältää totuus- ja to-distusteoreettisesti pätevän version ! itsestään. Kun sitten käy ilmi, että tätä u-kieleen itseensä välttä-mättä sisältyvää, todella muodostettavissa olevaa totuus- ja todistusteorettisesti, pätevää versiota on loogisesti mahdotonta (6.375) ilmaista, niin (6.44 , 6.45 , 6.552 , 7). – Kolmanneksi / c. , riippumatto-muus merkitsee, u-kielen ja todellisuuden (välisen) yhteyden vallitessa, ei-johdettavuutta ; ”todelli-suuden kuvien” ei-johdettavuutta.

”Kuva kuvaa todellisuutta esittämällä yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen mahdollisuuden” (2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02 , alleviivaus ja painotus minun.)

”Kuva esittää mahdollista asiaintilaa logiikan avaruudessa”. (2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02)

Kuva sisältää esittämänsä asiaintilan mahdollisuuden”. (2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02)

ERGO : ”Kuva sisältää .. yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen .. mahdolli-suuden” (2.201 + 2.203). – Pykälä (2.014) sanoo saman. Jos johonkin, niin jo-olemassaoleviin ”lause-yhteydessään merkitseviin nimiin” (2.021 , 3.203 , 3.3 , 4.23 , 5.01) voi yhteys todellisuuteen sisältyä. Kyse on kaikista niistä ”olioista”, jotka ”voivat esiintyä” (2.0141), kunakin ajan ja avaruuden hetkenä, ”todellisuuden kuvien” yhteydessä, eli olla muodostamassa ”loogisia muotoja” (2.17 , 2.18 , 4.06 , 4.12 , 4.121). Kyse on ”olioiden esiintymismahdollisuudesta” (kunakin ajan ja avaruuden hetkenä) vain niiden lauseiden yhteydessä, jotka ”.. esittävät yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitsematta olemista” (2.014 , 2.0141 , 2.06 , 4.1).

”Olion esiintymismahdollisuus yksityisissä asiaintiloissa on olion muoto”. (2.0121 , 2.0124 , 2.014 , 2.0141 , 2.021 , 2.17 , 2.18 , 3.13 , 3.203 , 3.3 , 4.06 , 4.1 , 4.12 , 4.121 , 4.21 , 4.23 , 4.25 , 5 , 5.01)

Se, että ! pelkästään pykälät (2.014 , 2.021 , 2.06 , 2.11 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02 , 3.203 , 3.3) sanovat korrespondenssiteorian perusteella totuus- ja todistusteoreettisesti pätevien lauseiden sisältävän sekä totuutensa että epätotuutensa – ”ja” = ”sekä-että” – todistettavissa olevan mahdollisuuden, käy ilmi py-kälistä (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01).

”Lause on todellisuuden kuva. Lause on tietynlaiseksi kuvittelemamme todellisuuden malli”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Vain lauseet, jotka ovat todellisuuden kuvia, voivat olla tosia tai epätosia”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Lauseet esittävät yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitsematta olemista”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4. 3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Yksinkertaisin lause – elementaarilause – väittää jonkin yksityisen asiaintilan vallitsevan”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Jos elementaarilause on tosi, vastaava yksityinen asiaintila vallitsee. Jos elementaarilause on epätosi, vastaava yksityinen asiaintila ei vallitse”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Elementaarilauseiden totuusmahdollisuudet merkitsevät yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja val-litsematta olemisen mahdollisuuksia”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Elementaarilauseiden totuusmahdollisuudet ovat lauseiden totuuden ja epätotuuden ehdot”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Lauseet ovat elementaarilauseiden totuusfunktioita. (Elementaarilause on oma totuusfunktionsa)”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

Lauseiden totuusarvot ovat muuttujia lauseiden totuusargumenttien (5.01) suhteen. Lauseiden totuus-arvot perustuvat totuusargumenttiensa totuusarvoihin. Siksi ”.. Elementaarilause on oma totuusfunkti-onsa” (5), so. ei enää sisällä omia ”totuusmahdollisuuksiaan, totuuden ja epätotuuden ehtojaan” (4.41). Siksi ”elementaarilauseet” muodostuvat ”yksinkertaisista, yksinkertaisesti merkitsevistä nimistä” voi-dakseen olla ”totuusmahdollisuuksiensa, lauseiden totuuden ja epätotuuden ehtojen” yksiselitteisiä ilmaisuja (3.202 , 3.203 , 3.23 , 4.2 , 4.22 , 4.23 , 4.41 , 5 , 5.01)

”Elementaarilauseet ovat lauseiden totuusargumentit”. (4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01)

Korrespondenssiteorian (ja klassisen logiikan) perusteella oikein muodostetun lauseen ”todellisuuden kuvan”, (lyhyt) KAAVA on : ”LAUSEET .. SISÄLTÄVÄT .. LAUSEIDEN TOTUUDEN JA EPÄTOTUUDEN EH-DOT” (2.014 , 3.203 , 3.3 , 4.06 , 4.41)

ERGO / summa summarum : Korrespondenssiteorian logiikan (2.024 , 2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.225 , 4.031 , 4.061) perusteella totuus- ja todistusteoreettisesti pätevät lauseet, ”todellisuuden kuvat”, sisältävät to-tuusargumenttiensa sekä totuuden että epätotuuden mahdollisuudet (2.06 , 2.1 , 2.11 , 2.12 , 2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 , 2.201 , 2.201 , 2.203 , 3 , 3.02 , 3.13 , 4 , 4.01 , 4.06 , 4.1 , 4.21 , 4.25 , 4.3 , 4.41 , 5 , 5.01).

Ajautuuko korrespondenssiteorian logiikka ”ojasta allikkoon”!

Jos vain ”riippumattomuuden” varassa korrespondenssiteoria on tyhjän päällä oleva, mahdollisesti ris-tiriitainen, uskon asia, Deux ex machina, niin se, että ”todellisuuden kuvat” sisältävät totuusargument-tiensa sekä totuuden että epätotuuden mahdollisuudet näyttää toteuttavan epäilyn: Lauseen totuuden tai epätotuuden todistettavuus johtaa ristitiitaan?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s