Korrespondenssiteorian ”logiikan” kysymyksiä

Jatkoa ”Tosiseikkojen logiikalle” ?

1.     Korrespondenssiteorian  ”logiikka ” ?

2.     ”Kuvateoria” perustuu korrespondenssiteorian ”logiikkaan” ?

3.     Korrespondenssiteorian ”logiikan” johtopäätös on yhtä kuin Wittgensteinin ”perusajatus” (4.0312 , 4.128 , 6.4321)  a la Kurt Gödel  ja Alain Turing  ?

Korrespondenssiteorian ”logiikalla” tarkoitan niitä välttämättömia ja riittäviä ehtoja, joita totuusteorian pätevyys  –  kuten ristiriidattomuus ja käyttökelpoisuus  –  vaatii.

1.     Korrespondenssiteorian ”logiikka” ?

Oletetaan, että korrespondenssiteoria on pätevä. Ja siinä muodossa kuin Wittgenstein totuusteorian esittää (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 4.031) .

Herää kysymys, M I T E N  ”lauseen esittämän sen ja sen asiaintilan yhtäpitävyyden tai yhtäpitävyyden puutteen todellisuuden kanssa” (2.221 + 2.222 + 4.031)  v o i  näyttää  toteeen  ?

M i t e n  se, että ”lauseen merkityssisältö” vastaa tai on vastaamatta ”todellisuutta”  o n  mahdollista  näyttää toteen ?

M I T E N  ylipäätään ! vertaaminen ”todellisuuden” kanssa  o n  mahdollista ?  –  S e n ! osoittamiseksi, e t t ä  ”lauseen merkityssisältö pitää tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa” (2.221 + 2.222 + 4.031) .

”.. Klassisen korrespondenssiteorian mukaan väittämä on tosi, jos ja vain jos väittämän ja asiaintilan välillä on vastaavuus eli korrespondenssi. Siten väite ”Ulkona sataa” on korrespondenssiteorian mukaan tosi, jos ulkona sataa. Teorian vaikeutena on sen perusteleminen, että uskomus vastaa tosiasiaa. Miten voidaan puhua siitä miten asiat todellisuudessa ovat jos uskomusta ei voida verrata todellisuuteen? Toisin sanoen korrespondenssiteoria vaatisi täydennystä esimerkiksi teorioilla vastaavuuden luonteesta ja totuuden tuntomerkeistä. ..” (Tieteen termipankki  01. 05. 2018 : Filosofia : korrespondenssiteoria , alleviivaus minun. )

Korrespondenssiteorian ensimmäinen, välttämätön ehto  –  ja ! ongelma  –  on ”riippumattomuus” , joka on suoraan (ongelman) ”.. m i t e n .. voi.. verrata todellisuuteen ..” taustalla oleva juurisyy.

”Riippumattomuus” käy myös kysymyksien ”.. vastaavuuden luonteesta ja totuuden tuntomerkeistä. ..” edellä.  –  Ko. ”kysymykset” mahdollisine vastauksineen limittyvät ensisijaiseen ”riippumattomuuteen”.

”Ellemme ota huomioon, että lauseilla on tosiseikoista riippumaton merkityssisältö, voimme helposti luulla, että tosi ja epätosi ovat yhdenvertaisia merkin ja merkityn asian suhteita. Silloin voisimme esimerkiksi sanoa, että  ”p” merkitsee todella tavalla samaa, mitä ”ei – p” merkitsee epätodella tavalla jne.”. (4.061)

”Riippumattomuus” merkitsee ”kielen” / ”u – kielen” ja ”todellisuuden” (välistä) riippumattomuutta.

”Substanssi on se, mikä vallitsee riippumatta siitä, mikä on niin tai näin”. (2.024)

”Kieli” / ”u – kieli” , jossa voidaan ilmaista kaikki (ylipäätään) ”sanottavissa – oleva” ! Wittgensteinin ”pyrkimyksen” edellytyksenä, muodostaa ”maailman substanssin”.

Tähän ”substanssi – ”pykälät”” (2.021 , 3.203 , 3.3 , 4.031 , 4.0311) ( , jättäen vielä pois ”lauseen totuusargumentteihin” liittyvät totuus-  ja todistusteoreettiset ”pykälät” / (4.23 , 5 , 5.01) ) .

”Maailman” / ”.. mikä on niin tai näin” (2.024)  Wittgenstein määrittelee ”tosiseikkojen kokonaisuudeksi”.

Tähän ”maailman” / ”todellisuuden” määrittävät, käsittävät ”pykälät” (1 – 1.13 , 2 , 2.06 , 2.063) .

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s