Korrespondenssiteorian ”logiikan” kysymyksiä

Jatkoa ”Tosiseikkojen logiikalle” ?

–     samoin säännöin koskien ”pykälien” alleviivausta ym. (merkintöjä).

1.     Korrespondenssiteorian  ”logiikka ” ?

2.     ”Kuvateoria” perustuu korrespondenssiteorian ”logiikkaan” ?

3.     Korrespondenssiteorian ”logiikan” johtopäätös on yhtä kuin Wittgensteinin ”perusajatus” (4.0312 , 4.128 , 6.4321)  –  Kurt Gödeliä / v. 1931  ja  Alain Turingia / v. 1936  ennakoiden ?

1.     Korrespondenssiteorian ”logiikka” ?

Korrespondenssiteorian ”logiikalla” tarkoitan niitä välttämättömia ja riittäviä ehtoja, joita totuusteorian pätevyys  –  kuten ristiriidattomuus ja käyttökelpoisuus  –  vaatii.

Oletetaan korrespondenssiteorian pätevyys.

Ei kuitenkaan vielä siinä ”kuvateoreettisessa” / jo ! todistusteoreettisessa muodossa kuin Wittgenstein totuusteorian esittää (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 4.01 , 4.031 , 4.06 , 4.221 , 5 , 5.01) , vaan alkuperäisessä ”lause” – muodossaan.  –  Ennen kysymystä ”logiikastaan” , joka johtaa ”kuvateoriaan”.

Niin, että termi ”kuva” korvataan ”pykälissä” (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223)  termillä ”lause” , ja saadaan korrespondenssiteoria yhdessä perusmuodossaan (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 4.031) : ”.. lause esittää sen ja sen asiaintilan” (2.221 + 4.031) , josta sitten väitetään, että ”.. täsmää tai on täsmäämättä .. pitää tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa” (2.21 + 2.222) .

(Toinen totuusteorian perusmuoto saadaan kysymällä pelkästään ”lauseen” yhtäpitävyyttä tai yhtäpitävyyden puutetta  –  vastaavuutta tai vastaamattomuutta  –  ”todellisuuden” kanssa. )

Korrespondenssiteorian pätevyyden välttämättömät ”ehdot” ?  Onko väitteelle korrespondenssiteorian pätevyydestä ehdottomia ”ehtoja” ?

”Riippumattomuus” !

Riippumattomuus (4.061)  on  korrespondenssiteorian välttämätön, ensimmäinen  ehto.  –  Aksioma.

”Ellemme ota huomioon, että lauseilla on tosiseikoista riippumaton merkityssisältö, voimme helposti luulla, että tosi ja epätosi ovat yhdenvertaisia merkin ja merkityn asian suhteita. Silloin voisimme esimerkiksi sanoa, että  ”p” merkitsee todella tavalla samaa, mitä ”ei – p” merkitsee epätodella tavalla jne”. (4.061)

RISTIRIIDATTOMUUSE H T O : ”Ellemme ota huomioon, että lauseilla on tosisseikoista riippumaton merkityssisältö, voimme .. sanoa, e t t ä ”p” merkitsee  todella  tavalla  samaa, mitä ”ei – p” merkitsee  epätodella  tavalla  jne”. (4.061)

Mitä ”riippumattomuus” , korrespondenssiteorian ristiriidattomuuden ilmaisuna, merkitsee?

”Riippumattomuus” merkitsee ”kielen” / ”u – kielen” ja ”todellisuuden” (välistä) riippumattomuutta.

U – kielen” ja ”todellisuuden” (välisen) riippumattomuuden totuusteoreettisesta, ”riippumattomuuden” käsitteen korrespondenssiteoreettisesta, merkityksestä hieman tuonnempana.

Universaali – kielen” ( (2.0121 , 2.0123 , 2.0124)  ←  3.203 , 3.3 , 4.031)  vaatimus tulee yhtä hyvin Wittgensteinin ”pyrkimyksestä” (esipuhe / (3 , 3.12 , 4 , 4.001 , 4.06 , 4.112 , 4.114)  kuin myös suoraan korrespondenssiteoriasta. Totuusteorian pätevyys (tai pätemättömyys) koskee luonnollisesti kaikkia mahdollisia ”sen ja sen asiaintilan esittäviä lauseita” (4.031) , ja siksi ”.. logikassa .. kaikki mahdollisuudet ovat sen tosiseikkoja ..” ( (2.0121 , 2.0123 , 2.0124)  ←  3.203 , 3.3 , 4.031) .

Periaatteessa mitkä tahansak a i k k i (jossakin) ”kielessä” muodostettavissa olevat lauseet” ovat korrespondenssiteorian ”logiikan” / ”riippumattomuus” perusteella ”tosiseikan” so. ! ”todellisuuden kuvan” eli mielekkään lauseen (3 , 3.12 + 3.14 , 4 , 4.01 , 4.06)  mahdollisuuksia.

Jos ”riippumattomuus” , niin jokaisen ”lauseen ”totuus tai epätotuus””  on ristiriidattomasti mahdollinen.

K a i k k i (jossakin) ”kielessä” muodostettavissa olevat ”lauseet” on yhtä kuin ”u – kieli” , ja periaatteessa jokainen ”u – kielen” mahdollinen ”lause” on jo an sich, sinänsä ”tosiseikan” (3 , 3.12 + 3.14 , 4 , 4.01 , 4.06)  mahdollisuus.

”Lauseen todellisuuden kuvana” oleminen   on kuitenkin osoitettava.

”Riippumattomuudesta” näet seuraa, että ! ”lauseen ”totuuden tai epätotuuden””  todistettavuus   on osoitettava.  –  ”Todistettavuus”  todist e t t a va.

Vaikka ”lauseen ”totuuden tai epätotuuden”” näkövinkkelistä ! ”emme voi antaa merkille väärää merkityssisältöä” (5.473 , 5.4731 , 5.4732 , 5.4733) , kun kerran korrespondenssiteoria edellyttää, että ! ”jokaisella lauseella täytyy jo olla merkityssisältö ..” ( (2.021 , 2.0211 , 2.0212 , 3.203 , 3.3)  ←  4.031 , 4.064) , niin ! ! ”riippumattomuus” herättää kysymyksen, miten on mahdollista  –  mahdollista osoittaa, näyttää ”vastaavuus tai vastaamattomuus” toteen  –  e t t ä ”.. lauseen .. jo .. esittämä se ja se asiaintila .. täsmää tai on täsmäämättä .. pitää tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa” (2.21 + 2.222 + 4.031 + 4.064) ?

JOS  JA  K U N ”riippumattomuus” , N I I N  .. MITEN  .. v e r t a a m i n e n ! ”todellisuuteen”  ON  MAHDOLLISTA .. että voi sitten, vertaamalla osoittaa ”vastaavuuden tai vastaamattomuuden” (2.223) !

S i t e n ”riippumattomuus” ( (1.1 , 2.06 , 2.063)  ←  4.061)    2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18 )  on ”kuvateorian” (4.06)  taustalla.  –  On määriteltävä ”todellisuus” , että käsitys ! ”minkä ”kuvista”” , että käsitys ”minkä” kanssa ”.. on oltava jotakin yhteistä ..” (2.16) , e t t ä  vertaaminen on ylipäätään mahdollista.

”Kuvateorian” totuus-  ja todistusteoreettisen tulkinnan kannalta Wittgenstein aloittaa kirjansa varsin johdonmukaisesti.

”Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on”. (1)

”Maailma on tosiseikkojen, ei olioiden kokonaisuus”. (1 , 1.1)

”Maailman määrittävät tosiseikat ja se, että ne ovat ainoat tosiseikat”. (1 , 1.1 , 1.11)

”Die Welt ist durch die Tatsachen bestimmt und dadurch, dass es alle Tatsachen sind”. (1.11)

”Tosiseikkojen kokonaisuus näet määrittää, mikä on niin tai näin, ja myös kaiken, mikä ei niin ole”. (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12)

”Logiikan avaruuteen sijoittuvat tosiseikat muodostavat maailman”. (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12 , 1.13)

”Mikä on niin kuin se on  –  tosiseikka  –  on yksityisten asiaintilojen vallitsemista”. (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12 , 1.13 , 2)

”Todellisuus on yksityisten asiaintilojen vallitsemista ja vallitsematta olemista. (Yksityisten asiaintilojen vallitsemista sanomme myös positiiviseksi tosiseikaksi, vallitsematta olemista negatiiviseksi tosiseikaksi.)”. (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12 , 1.13 , 2 , 2.06)

”Todellisuuden kokonaisuus on maailma”. (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12 , 1.13 , 2 , 2.06 , 2.063)

Siten : ”Positiivisten tosiseikkojen ja negatiivisten tosiseikkojen kokonaisuus on maailma” (1.1 , 2 , 2.06 + 2.063) .

Siten : ”Tosiseikka” on korvattavissa ”pykälässä” (4.061)  samaa merkitsevällä, korrespondenssiteoriaan välittömästi viittavalla  –  vielä määrittelemättömällä  –  ”todellisuudella”.

”Riippumattomuuden” välttämättömyys korrespondenssiteorian ristiriidattomuudelle käy paremmin ilmi suoraan, vielä määrittelemättömän, ”todellisuuden” suhteen.

Ei vielä korrespondenssiteorian itsensä avulla käsitettynä, määritettynä ”todellisuuden” käsitteenä.

Miten muutenkaan!  –  Kuten Wittgensteinkin (korrespondenssiteorian itsensä avulla) tekee.

Nimenomaan ! ”u – kielen” ja ”todellisuuden” (välisen) riippumattomuuden salliessa käyttää, soveltaa totuusteoriaa itseään ”u – kieleen” määrittämään ”todellisuus” s i t e n , E T T Ä  korrespondenssiteorian ”l o g i i k a n  avaruuteen sijoittuvat tosiseikat muodostavat maailman” ( (1 , 1.1 , 1.11 , 1.12 , ! 1.13 , 2 , 2.06 , 2.063)  ←  2.221 , ! 2.222 , 4.031) .

Oletetaan ”riippumattomuuden” välttämättömyyden osoittamiseksi korrespondenssiteorian ”logiikalle” päinvastaista so. että ”riippumattomuus” ei vallitse ”u – kielen” ja ”todellisuuden” välillä : ”U – kielessä” muodostettavissa olevien ”lauseiden esittämät ne ja ne asiaintilat” (4.031)  eivät ole riippumattomia ”todellisuudesta”.

Mitä ”riippumattomuuden” kieltäminen merkitsee?

Mitä se, että (jokin) ”x” ei ole riippumaton (jostakin) ”y” : stä merkitsee?

Ainakin sitä, että aina kun ”y” (esiintyy) , niin myös ”x” (esiintyy) , tai kääntäen niin, että aina kun ”x” , niin myös ”y” , siis että ”x” : n ilmaisu on aina myös ”y” : n ilmaisu.

Voi myös sanoa, että jos ”y” , niin ”x” / (”y”  →  ”x”) , siis että ”x” on aina johdettavissa ”y” : stä. Toisin sanoen (kääntäen) juuri niin, että  –  ”x” : n ilmaisu on aina myös ”y” : n ilmaisu.

Muutettavat muuttaen / korrespondenssiteoria ”riippumattomuuden” kieltäminen merkitsee, että aina kun ”lause esittää sen ja sen asiaintilan” (4.031) , niin ”lause” on samalla ”todellisuuden” ilmaisu.

Toisin sanoen  JOS    ”riippumattomuus”    , N I I N  ”lause” on samalla ”sen ! ”todellisuuden””  ilmaisu, minkä ”.. kanssa lauseen esittämä se ja se asiaintila pitää tai ei pidä yhtä ..” (2.221 + 2.222 + 4.031) .

”Lauseen ”totuuden””  tapauksessa kierretään kehässä. ”U – kieltä” ei voi erottaa ”todellisuudesta” , eikä mitään ! kysymystä  vastaavuudesta tai vastaamattomuudesta ”todellisuuden” kanssa / ”.. täsmää tai täsmäämättä todellisuuden kanssa ..” (2.21) / ”.. pitää yhtä tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa” (2.222) v o i  (ylipäätään) esittää.

”Lauseen ”epätotuuden””  tapauksessa ajaudutaan, ei ’vain’ kehään, vaan .. n o i d a n kehään !

Miten (ja vain miten) ”lause” voi olla ”s e n ! ”todellisuuden””  ilmaisu, mitä ”lauseen esittämä se ja se asiaintila” (4.031) .. e i  vastaa ?  –  Vain siten, että ”lause” on myös ! ”t o i s e n ”lauseen”” / ” ”lauseen” ” ilmaisu, joka ”esittää sen ja sen asiaintilan” (4.031) , mitä lähtökohtana olevan, ensimmäisen ”lauseen esittämä se ja se asiaintila” (4.031) .. ei vastaa.

Toisin sanoen ”toinen ”lause”” / ””lause””  on ”todellisuutta” vastaavan ”sen ja sen asiaintilan” ilmaisu, jota ensimmäisen ”lauseen esittämä se ja se asiaintila” (4.031) .. ei vastaa.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s