”Riippumattomuudesta” I I

”Riippumattomuudesta”  Ι Ι  (2.024 , 2.22 , 4.061)

     ”Riippumattomuus” on hankala, monitulkintainen käsite* .  Korrespondenssiteorian yhteydessä se*  ei sitä, kuitenkaan, oikeastaan ole.  Kun ”riippumattomuus” on, olettaen että olen oikeassa, korrespondenssiteorian ”ristiriidattomuuden” välttämätön*  ”ehto” , ja johtaa totuusteorian itsepuolustuksena vaatimukseen osoittaa ”todellisuuden kuvat” / ”lauseen yhteystodellisuuteen ”  –  ”u – kielessä” ( , ensin tehdyn ”todellisuuden” simulaation suhteen)  –  niin ”riippumattomuuden” o n  oltava*  voimassa osoitettaessa  ”todellisuuden kuvien” mahdollisuus  !  ”Voimassaolo” tapahtuu niin, ETTÄ ”todellisuuden kuvien E I JOHDETTAVUUS”” * T O T E U T T A A ”riippumattomuuden” , korrespondenssiteorian ”ristiriidattomuuden” ilmaisuna ; SAMALLA ! , KUN  o n  voitava olla vakuuttunut, ETTÄ  on osoitettu * , että ”todellisuuden kuvia !  ”O N””.  –   * Tämä *  on? ”riippumattomuuden” hankaluus korrespondenssiteoreettisessa kontekstissaan. Etenkin kun ottaa huomioon, että kyseessä myös ”ristiiriidan  ”ristiriidattomuus-todistus”” !  – Olkoot niin tai näin ”hankaluuden” osalta, niin ”kuvateorian” totuus-  ja todistusteoreettinen tulkinta selittää myös ! / luontevasti Wittgensteinin ”mystiikan” , ilman tarpeetonta ”hand waving” , puhumattakaan ”mystiikan” pois-selittämisestä,   kokonaan!  –  Vaikka korrespondenssiteorian # ”riippumattomuus logiikka” ” # osin ikäänkuin ylipyyhkii  W : n ”mystiikan”, poistaa ”pykälät”  –

”Mystistä ei ole se, miten maailma on, vaan että se on”. (6.44 , kursiivit W : n. )

”Maailman näkeminen sub specie aeterni on sen näkemistä  –  rajattuna  –  kokonaisuutena. Maailman tunteminen rajatuksi kokonaisuudeksi on mystinen tunne” (6.45)

n i i n  # S E  #  ei suinkaan ylipyyhi sitä, että  * ” ’ ”kieli” ’ ” *  osoitetaan ! ”u – kielessä” lopulta itse asiassa ! ! u – kieleen”  sisältyen   , JA  kuitenkin samalla ”U – kielen ! ! ULKOPUOLELLE  välttämättä  * ristiriidattomuutensa *  takia ulottuen, JA ”ulkopuolelle ulottuminen” (4.0641) vielä kuten ”pykälä” (3.42)  sanoo.

     Kun Wittgenstein toteaa  –

”Skeptisismi ei ole kumoamatonta, vaan ilmeisen mieletöntä , kun se pyrkii herättämään epäilyjä .. ” (6.51 , kursiivi W : n. )

n i i n  ”skeptisismin mielettömyys” tulee siitä, minkä Wittgenstein on itsekin vain vihkaa ”pitkin tikkaitaan” sanonut , että hyväksymällä korrespondensssiteoria päädytään viimein siihen, E T T Ä  ”maailma ”on”   :  Johtopäätöksenä onkin, että viimeinen ”pykälä”  –

”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”. (7)

voidaan – –ylipyyhkiä     .

Kuitenkin, KUN  korrespondenssiteorian / klassisen logiikan kontingentisti pätevä ”kaava” on  –

( ( ”Todellisuuden kuvien ”e i – johdettavuus””    ”ristiriidattomuus” )  →  ”todellisuuden kuvia” / ”maailma ”on”” )

NIIN  herää kysymys !  ” ’ ”kielen” ’ ”  konkreettisesta ”olemassaolosta” ?  (5.557 , kts. luku 2.4  )

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s