Tractatus Logico-Philosophicus / Ludwig Wittgenstein.

”Kuva täsmää tai on täsmäämättä todellisuuden kanssa. Kuva on oikea tai väärä, tosi tai epätosi”. (2.21 , 2.221 . 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Kuva esittää merkityssisältönsä”. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Kuva on tosi tai epätosi sikäli kuin sen esittämä merkityssisältö pitää tai ei pidä yhtä todellisuuden kanssa”. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Saadaksemme selville, onko kuva tosi tai epätosi, meidän on verrattava sitä todellisuuteen”. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Kuvasta itsestään ei selviä, onko se tosi vai epätosi”. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Lause on todellisuuden kuva. Lause on tietynlaiseksi kuvittelemamme todellisuuden malli”. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

”Lauseessa asiaintila sommitellaan ikään kuin kokeeksi. Sen sijaan, että sanomme ”tällä lauseella on se ja se merkityssisältö”, voimme yksinkertaisesti sanoa : ”Tämä lause esittää sen ja sen asiaintilan””. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 4.01 , 4.031)

Siis – miksi ei jokin toinen totuusteoria?

Korrespondenssiteoria ei ole vain yhtäpitävä Russellin paradoksin (johtopäätöksen) kanssa, so. että to-distettavasti tosia tai epätosia lauseita ei vielä ole, vaan korrespondenssiteorian logiikan perusteella pä-tevien – todistettavasti tosien tai epätosien – lauseiden mahdollisuus on todistettava. Osoittamalla kor-respondenssiteorian logiikan ristiriidattomuus! Korrespondenssiteoria kohtaa vastaavan haasteen kuin Russellin paradoksiin johtaneen. Toisin sanoen korrespondenssiteorian ristiriidattomuuden todistus ku-moaa samalla (epäsuoraan) Russellin paradoksin (3.332 , 3.333 , 4.0641).

Kuvateorian lähtökohta on korrespondenssiteoria perusmuodossaan, kun sitä sovelletaan universaali-kieleen. Tractatuksen tavoitteen (Esipuhe, (4.112 , 4.114)) kannalta koko kirjan lähtökohta. Loogis-filoso-finen tutkielma onkin oikeastaan korrespondenssiteorian analyysi, (ontologisen) realismin – maailma, todellisuus on olemassa ”ajattelevasta, mieltävästä subjektista” (5.631 , 5.64 , 6.373) riippumatta – to-tuusteorian analyysi. Nimensä mukaan Loogis–filosofinen tutkielma (alleviivaus minun.), kun todelli-suuden olemusta koskeviin ontologisiin kysymyksiin ”mitä ”todellisuus” on?” on vastattava.

Korrespondenssiteorian mukaan lause on tosi, jos lause tai se, mitä lause esittää vastaa todellisuutta, pitää yhtä todellisuuden kanssa. Lause on epätosi, jos lause tai se, mitä lause esittää ei vastaa todelli-suutta, ei pidä yhtä todellisuuden kanssa.

Tieteen termipankin mukaan korrespondenssiteorian (perus)ongelma on lauseen tai sen, mitä lause esittää vertaamisessa todellisuuteen. Miten lauseen totuus tai epätotuus voidaan osoittaa, näyttää to-teen: ”..Miten voidaan puhua siitä miten asiat todellisuudessa ovat jos uskomusta ei voida verrata to-dellisuuteen? ..” (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:korrespondenssiteoria). Korrespondenssi-teorian ensimmäinen ongelma koskee lauseen tai sen, mitä lause esittää suhdetta, ristiriidatonta suh-detta todellisuuteen. Mikäli universaali-kielellä ei voi osoittaa olevan yhteyttä todellisuuteen, ”.. jotakin yhteistä .. todellisuuden kanssa ..” (2.16 , 2.17 , 2.18), universaali-kielen lauseiden totuutta tai epätotuutta ei voi näyttää toteen, kun – yhteyden todellisuuteen puuttuessa – lausetta tai sitä, mitä lause esittää ei voi verrata todellisuuteen (2.222 , 2.223 , 4.031 , 4.0311).

Korrespondenssiteorian peruskysymys, sen logiikan keskeinen kysymys, ja ongelma, liittyy kielen ja to-dellisuuden ristiriidattoman suhteen mahdollisuuteen. Yhteyden mahdollisuuteen universaali-kielen ja todellisuuden välillä. Tämä kysymys seuraa suoraan korrespondenssiteorian logiikan peruskäsitteestä –

”riippumattomuuden” käsitteestä (2.024 , 4.061).

Olkootkin, että ko. käsitteen numerollinen painoarvo on se, mikä se on ”riippumattomuuden” käsite on kuvateorialle keskeinen, kuvateorian taustalla vaikuttava, käsite.

Siten, jos ja ! kun kuvateoria perustuu ”totuuden” korrespondenssiteoriaan, niin on aloitettava totuus-teorian perusteista. Sen logiikasta.