”Luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia”. (2.1)

 

”Wir machen uns Bilder der Tatsachen”. (1.1 , 1.13 , 2.06 , 2.063 , 2.1 , 2.141 , 3.12 + 3.14 , 4.06)

Pykälä 2.1 vastaa kysymykseen, miten lauseen totuus tai epätotuus on todistettavasti mahdollinen, ”to-tuuden” korrespondenssiteorian perusteella.

Pykälän 2.1 lähtökohtana on, Russellin paradoksin johtopäätöksesta seuraava, kysymys, miten lauseen totuus tai epätotuus on ! y l i päänsä todistettavasti mahdollinen. – Ettei maailma olisi ”.. vain hälynä ja pauhuna kuultua ..” (Tractatuksen motto).

Jos Tractatuksen liikkeelle paneva voima on se, ettei enää eikä vielä mitään (todistettavasti) ”totta tai epätotta” ole, niin onko Wittgenstein tyhjin käsin. Vaikka Wittgensteinin ”maailman substanssi”-oppi (1.13 , 2.021 , 3.203 , 3.3 , 4.23 , 5.01) on jo korrespondenssiteorian logiikan ilmaisua, siis totuusteorian soveltamista kieleen, niin (niin triviaalilta kuin kuulostaa) ennen kuin korrespondenssiteoriaa voi käyt-tää, on (tietenkin) oletettava kielen olemassaolo. Wittgensteinin tavoitteen kannalta, kielen on oltava universaali-kieli. Universaali-kieli, vast’edes u-kieli, on kieli, jossa kaikki (periaatteessa) ”sanottavissa oleva” voidaan ilmaista.

——–

     Jatkaen edellisestä ”artikkelista” kysymällä ; mitä teemme, kun ”luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia” (2.1) ?  –  Teemme  ”mallin” .. logiikan avaruudessa” (1.13 , 2.11 , 2.12) .. * ”yksityisten asiaintilojen vallitsemisesta ja vallitsematta olemisesta” * (2.06 , 2.11 , 2.12) , ja siis ! *molemmista* / sekä – että .  –   * ”Todellisuutta” esittäviä ”lauseita” *   EI vielä ole.  Ollaan vasta  * niiden * mallintamisen   vaiheessa.

”Kuva esittää asiaintilaa logiikan avaruudessa, yksityisten asiaintilojen vallitsemista  j a  vallitsematta olemista” (1.13 , 2.06 , 2.1 , 2 . 1 1 , 2.12)

”Kuva on todellisuuden malli”. (2.06 , 2.1 , 2.11 , 2.12)

ON  kysyttäväMikä  on  ”kuvan todellisuuden mallina olemisen” (2.12)  tehtävä    ?   MITÄ  ”kuva  esittää .. ”    ” .. todellisuuden mallina”. (2.11 + 2.12)  ?

”Kuva kuvaa todellisuutta esittämällä yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen mahdollisuuden”. (2.201)

 ”Kuva esittää mahdollista asiaintilaa logiikan avaruudessa” (2.11 , 2.201 , 2.202)

     KUN  ”asiaintila” , jota ”kuva esittää logiikan avaruudessa” merkitsee  samaa  kuin,  ”yksityisten asiaintilojen vallitseminen ja vallitsematta oleminen” (2.11) ,  N I I N  ”kuvan esittämä mahdollisuus” (2.202)  koskee / merkitsee , ETTÄ : * ”Kuva .. esittää  yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen mahdollisuutta” * . (2.201)  –  SEN , miten *tämä*  /  ” .. mahdollinen asiaintila .. ” (2.202)  onnistuu, kertoo seuraava ”pykälä”.

”Kuva sisältää esittämänsä asiaintilan mahdollisuuden. (2.203 , katso myös (3.02) , jatkuen mm. (3.318 / 4.431)  –  Siten, ”kuva sisältää ..    ”todellisuuden mahdollisuuden”.

     ”Kuva”  s i i s  ”s i s ä l t ä ä”  SEKÄ ! ”yksityisten asiaintilojen vallitsemisen”  E T T Ä ! ! ”yksityisten asiaintilojen vallitsematta olemisen mahd o l l i suuden”. (2.06 + 2.1 + 2.11 + 2.12 + 2.201 + 2.202 + 2.203)                                                                                                                

     N Y T  –  niin sanoakseni  –  KÄÄNTÄMÄLLÄ  ”vallitsemisen ja vallitsematta olemisen” merkitsemään ”totuus” käsitteen kautta (samaa kuin) ”tosi” ja ”epätosi” , OLLAANK I N  SEN ! ”PIHVIN”  äärellä  –  jonka ”toinen” puoli merkitsee  SIIS  ”totta” , KUN  taas ”kääntöpuoli”  merkitsee ! ”e p ä totta”  –  NIIN , ETTÄ  ollaan, näytetään olevan eittämättä ”ristiriidan” ääre l l ä –  ”Ristiriita” on kuitenkin  –  lopulta  –  näennäinen, ”lauseen ”todellisuuden kuvana”” / totuus-  ja todistusteoreettisesti ”pätevän ”lauseen”” ilmaisuna .. ” .. määrittäessä toisen loogisen paikan .. lauseen  u l k opuolella .. ”. (4.0641 , kursiivii W : n ) .. T L P : n ”  k o r v a t e s s a  ! ”totuudellaan”  jne. .  –  Se, että on niin kuin * ”pykälät”  (2.203,3.02,4.125) *  sanovat, johtuu ”riippumattomuudesta” , syystä että muuta *mahdollisuutta* kuin ”sisältää”  e i  ole, ”riippumattomuuden”  v a r a t t u a  J O ”paikan” kielen ja ”todellisuuden” (ulkoisen suhteen) välillä  –  ” ”(ontologisen) realismin” hengessä ja kirjaimessa” .   (  –  Seuraavat ”artikkelit” ovatkin ”perusajatuksen” tulkinnan kannalta keskeisestä käsitteestä, ”riippumattomuudesta” , jota tuskin, olkoot Wittgenstein ”kuvateorian” tulkinta mikä hyvänsä, paranee sivuuttaa. )

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s