(4.0312) tulkinnasta

 

”Perusajatuksen” (4.0312) tulkinnasta  –  se ! ”pihvi”

     Jatkaen edellisestä ”artikkelista” kysymällä ; mitä teemme, kun ”luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia” (2.1) ?  –  Teemme  ”mallin” .. logiikan avaruudessa” (1.13 , 2.11 , 2.12) .. * ”yksityisten asiaintilojen vallitsemisesta ja vallitsematta olemisesta” * (2.06 , 2.11 , 2.12) , ja siis ! *molemmista* / sekä – että .  –   * ”Todellisuutta” esittäviä ”lauseita” *   EI vielä ole.  Ollaan vasta  * niiden * mallintamisen   vaiheessa.

”Kuva esittää asiaintilaa logiikan avaruudessa, yksityisten asiaintilojen vallitsemista  j a  vallitsematta olemista” (1.13 , 2.06 , 2.1 , 2 . 1 1 , 2.12)

”Kuva on todellisuuden malli”. (2.06 , 2.1 , 2.11 , 2.12)

ON  kysyttäväMikä  on  ”kuvan todellisuuden mallina olemisen” (2.12)  tehtävä    ?   MITÄ  ”kuva  esittää .. ”    ” .. todellisuuden mallina”. (2.11 + 2.12)  ?

”Kuva kuvaa todellisuutta esittämällä yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen mahdollisuuden”. (2.201)

 ”Kuva esittää mahdollista asiaintilaa logiikan avaruudessa” (2.11 , 2.201 , 2.202)

     KUN  ”asiaintila” , jota ”kuva esittää logiikan avaruudessa” merkitsee  samaa  kuin,  ”yksityisten asiaintilojen vallitseminen ja vallitsematta oleminen” (2.11) ,  N I I N  ”kuvan esittämä mahdollisuus” (2.202)  koskee / merkitsee , ETTÄ : * ”Kuva .. esittää  yksityisten asiaintilojen vallitsemisen ja vallitsematta olemisen mahdollisuutta” * . (2.201)  –  SEN , miten *tämä*  /  ” .. mahdollinen asiaintila .. ” (2.202)  onnistuu, kertoo seuraava ”pykälä”.

”Kuva sisältää esittämänsä asiaintilan mahdollisuuden. (2.203 , katso myös (3.02) , jatkuen mm. (3.318 / 4.431)  –  Siten, ”kuva sisältää ..    ”todellisuuden mahdollisuuden”.

     ”Kuva”  s i i s  ”s i s ä l t ä ä”  SEKÄ ! ”yksityisten asiaintilojen vallitsemisen”  E T T Ä ! ! ”yksityisten asiaintilojen vallitsematta olemisen mahd o l l i suuden”. (2.06 + 2.1 + 2.11 + 2.12 + 2.201 + 2.202 + 2.203)                                                                                                                

     N Y T  –  niin sanoakseni  –  KÄÄNTÄMÄLLÄ  ”vallitsemisen ja vallitsematta olemisen” merkitsemään ”totuus” käsitteen kautta (samaa kuin) ”tosi” ja ”epätosi” , OLLAANK I N  SEN ! ”PIHVIN”  äärellä  –  jonka ”toinen” puoli merkitsee  SIIS  ”totta” , KUN  taas ”kääntöpuoli”  merkitsee ! ”e p ä totta”  –  NIIN , ETTÄ  ollaan, näytetään olevan eittämättä ”ristiriidan” ääre l l ä –  ”Ristiriita” on kuitenkin  –  lopulta  –  näennäinen, ”lauseen ”todellisuuden kuvana”” / totuus-  ja todistusteoreettisesti ”pätevän ”lauseen”” ilmaisuna .. ” .. määrittäessä toisen loogisen paikan .. lauseen  u l k opuolella .. ”. (4.0641 , kursiivii W : n ) .. T L P : n ”  k o r v a t e s s a  ! ”totuudellaan”  jne. .  –  Se, että on niin kuin * ”pykälät”  (2.203,3.02,4.125) *  sanovat, johtuu ”riippumattomuudesta” , syystä että muuta *mahdollisuutta* kuin ”sisältää”  e i  ole, ”riippumattomuuden”  v a r a t t u a  J O ”paikan” kielen ja ”todellisuuden” (ulkoisen suhteen) välillä  –  ” ”(ontologisen) realismin” hengessä ja kirjaimessa” .   (  –  Seuraavat ”artikkelit” ovatkin ”perusajatuksen” tulkinnan kannalta keskeisestä käsitteestä, ”riippumattomuudesta” , jota tuskin, olkoot Wittgenstein ”kuvateorian” tulkinta mikä hyvänsä, paranee sivuuttaa. )

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s