Matka jatkuu

     Otsikko on kiertoilmaus. En oikein enää arvannut laittaa ;  ”vielä pieniä korjauksia”. Siis korjattu painos Wittgenstein tutkielmasta  I I I .  Se ensimmäinen paitsi vilisi kirjoitusvirheitä, niin ”asiallisestikin” korjattavaa.  Olkoot kuitenkin viimeinen  pdf , ellei päässäni sitten ”naksahda” , ja opin kirjoittamaan (selkeämmin). Niin sanoakseni ”ylikirjoittamista” tai ”pitkäpiimäisyyksiä” en sen sijaan ryhtynyt poistamaan. Olisiko onnistunutkaan!  –  Esimerkiksi  maailman substanssin  kahdesta ”kerroksesta” olisin varmaan vähemmälläkin vaivalla selvinnyt. Sama koskien lukua  11 .

     Alla vielä kerran kompassiksi (alkutaipaleelle) muutamat Wittgenstein ”pointtini”. Lyhyesti. Asiaankuuluvin viittauksin ”pykäliinsä”. Siteeraukset  kursiivilla , ellei kyseessä koko ”pykälä”.

1.     Loogis-filosofisen tutkielman  ensimmäinen ”syy” on Russellin paradoksi / Russellin paradoksin (4.0031)  ajattelumahdottomuus.

2.     Russellin paradoksin johtopäätös, mitään ”totta tai epätotta” ei vielä ole, on loogikon painajainen / haaste :  ”Luomme itsellemme tosiseikkojen kuvia”. (2.1)

3.     Siksi / Russellin paradoksi  Wittgenstein  pyrkii rajaamaan ajattelumahdollisuuksien piirin. (4.112 , 4.114)  Wittgenstein  pyrkii siis osoittamaan loogikkona etukäteen yhdellä kertaa ”lauseet” / ”ne ”lauseet”” /  KAIKKIne ”lauseet””   , joiden ”totuus tai epätotuus” voidaan todistaa. (5.47 , 5.4711)

4.     Tästä ”osoittamisesta” on  tosiseikkojen logiikassa  kysymys.  Wittgenstein kysyykin ensin :  Voiko  mikään edustaa tosiseikkojen logiikkaa ?  (4.0312)

5.     Tosiseikoissa  on siis kysymys  vain lauseista, jotka voivat olla tosia tai epätosia. (3 , 3.12 , 3.14 , 3.5 , 4.06 , 5 , 5.01)  Tosiseikkojen logiikka , se mihin  ”lauseiden ”totuuden tai epätotuuden””  mahdollisuus   perustuu on korrespondenssiteorian ”logiikkaa” (siitä luontevasta ”syystä” , että ”sen” lähtökohta on sama kuin Russellin paradoksin johtopäätös) .

7.     ”Kuvateoria” so.  Wittgensteinin  pyrkimyksen tikkaat , on / on jo ”totuuden” korrespondenssiteorian ilmaisua. (2.21 , 2.221 , 2.222 , 2.223 , 2.224 , 2.225 , 3.04 , 3.05 , 4.031)

8.     ”Kuvateoria” on siis korrespondenssiteorian ”logiikan” ! (4.061ilmaisua, ja siksi  kuvassa on oltava jotakin yhteistä kuvattavansa kanssa. (2.16 , 2.161 , 2.17 , 2.18)

9.     Jotakin yhteistä todellisuuden kanssa / ”lauseen ’yhteys ”todellisuuteen” ’ ”  voi olla vain ! ”lauseen ”itsensä””  –  lause on todellisuuden kuva  –  sisäinen ominaisuus. (2.06 , 2.1 , 2.11 , 2.12 , 2.201 , 2.202 , 2.203 , 3.02 , 4.1221 , 4.123 , 4.124 , 4.125 )

10.     Ja tästä, että korrespondenssiteorian ”logiikan” perusteella pätevän ”lauseen” täytyy sisältää itse asiassa  –  ilman ”rihman kiertämää” sanoen  –    SEKÄ  ”totuutensa” ETTÄ ”epätotuutensa”  mahdollisuus   alkaakin varsinainen  kiipeäminen  kohti Wittgensteinin ”mystiikkaa” korrespondenssiteorian ”logiikan” pätevyyden ilmaisuna. Kohti ”perusajatuksen” (4.0312 , ! 4.0641 , 4.128 , 5.55 , 5.5571 , 6.4321 , 6.44 , 6.522)  tulkintaa a la Kurt Gödel  ja  Alain Turing .

     Ja ”kainosti” tähän loppuun, vai miten on? Olenko ihan ”joron jäljillä” ?  (Eikä mitään mahdollista myötähäpeää kannata tuntea, vaan antaa palaa ( , jos aihetta on) ! )

     ( Huh huh , kiirettä piti!  Nyt voin kuitenkin lähteä Turkuun ”nettivapaalle” viikon lopun vietolle. )

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s